Nuutinpäivä 13.1.tiistai 13. tammikuuta 2026

Nuutinpäivä, 13. tammikuuta, merkitsee perinteisesti joulukauden päättymistä. Päivän nimi juontaa juurensa tanskalaisesta herttua Knut Lavardista, joka murhattiin 7. tammikuuta 1131. Alun perin Nuutinpäivää vietettiin hänen kuolinpäivänään, mutta vuonna 1708 se siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Kansanperinteessä Nuutinpäivä päätti joulun juhlakauden, jolloin viikkojen ajan oli nautittu ruuasta ja juomasta sekä muistettu vierailevia vainajia ja haltijoita. Pyhä aika päätettiin iloiseen ja meluisaan juhlaan, jonka jälkeen voitiin aloittaa arkiset työt.

Nuuttipukkiperinne jatkui Suomessa elävänä viime sotiin saakka. Perinteessä talosta taloon kulkeneiden pukkien ytimen muodostivat kummallisesti pukeutuneet miehet tai naiset. Heillä oli yllään pukin- tai lampaanahkaa, naamareita, noettuja kasvoja, nurinpäin käännettyjä nahkoja tai olkitakkeja, osalla oli mukanaan seiväs, jonka päässä oli märkä vihta. Pukit saapuivat taloihin laulujen ja tervehdyssanojen kera, kyselivät jäikö joulun antimista mitään jäljellä ja talonväen kuului kestitä heitä sahdilla ja ruoalla. Jos kestitystä ei ollut, pukit lauloivat pilkkalauluja tai tekivät kepposia. Jos kestitys onnistui, he kiittivät ja lauloivat vastavuoroisesti. Kulkueeseen liittyi matkan varrella lisää väkeä ja talojen seiniin merkittiin kestityksen määrä haarikan kuvilla. Pukkien keräämät saaliit koottiin myöhemmin yhteen taloon, jossa vietettiin joulukauden viimeiset yhteiset leikit ja tanssit.

Nykypäivänä perinne ei enää elä entisellään, mutta joissakin paikoissa lapset tai nuoret voivat edelleen pukeutua nuuttipukeiksi ja kiertää taloja perinteen kevyempänä jäänteenä. Toiminta ei ole yhtä laajaa tai vaativaa kuin menneisyydessä, mutta sen ydin, naamioituminen ja talosta taloon kulkeminen, on paikoin säilynyt.

Perinteisesti nuutinpäivänä viedään joulukuusi ulos ja joulukoristeet kerätään pois, mikä symboloi joulurauhan päättymistä. Sanonta "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" kuvastaa tätä perinnettä. Nykyisin monissa kodeissa kuusi korjataan pois jo loppiaisena, kun arki ja koulut alkavat ja joululoma on päättynyt. Usein kuusi on Nuutinpäivään mennessä jo ehtinytkin kuivua.