Kesäpäivänseisaus 21.6.

Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä. Se on hetki vuodesta, jolloin aurinko on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään. Tämä tapahtuu 20.–22. kesäkuuta, jolloin päivä on pisimmillään ja yö lyhimmillään. Aurinko paistaa suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella, ja pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan, tämä ilmiö tunnetaan paremmin nimillä keskiyön aurinko ja yötön yö.

Kesäpäivänseisauksen jälkeen yöt alkavat taas pidentyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla vietetään samaan aikaan talvipäivänseisausta, jolloin päivä on lyhin ja aurinko ei nouse ollenkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.

Ennen vanhaan kesä jaettiin kahteen osaan: pikkukesään ja isokesään. Kesäpäivänseisaukseen asti kestävä ajanjakso tunnettiin pikkukesänä, ja sen jälkeistä aikaa kutsuttiin isokesäksi. Uskomuksen mukaan, jos pikkukesä oli viileä, isokesästä odotettiin lämmintä. Vastaavasti, jos pikkukesä oli lämmin, isokesän säiden uskottiin olevan viileämpiä.

Kesäpäivänseisausta juhlitaan myös muualla, esimerkiksi Itä-Euroopassa Ivan Kupala -juhlana ja Iso-Britanniassa Stonehengen alueella, missä tuhannet ihmiset kokoontuvat seuraamaan auringonnousua.