Suomalaisen saunan päivä 14.6.

Suomalaisen saunan päivä ei ole virallinen liputuspäivä, mutta sitä vietetään vakiintuneena juhlapäivänä, jolloin lippu nousee monin paikoin salkoon osana perinnettä. Päivän taustalla on Suomen Saunaseura, joka perusti juhlapäivän vuonna 1986 ja vastaa yhä sen järjestämisestä ja tunnetuksi tekemisestä.

Saunomisella on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön status, sillä löylykulttuuri liitettiin yhdessä Viron kanssa maailmanperintöluetteloon vuonna 2020. Päivän päätehtävä on vahvistaa tietoisuutta tästä perinnöstä ja välittää saunan arvot – puhtaus, tasa-arvo ja hyvinvointi. Eri puolilla maata järjestetään talkoita, joissa korostetaan kestävää puulämmitystä ja saunarakennusten vaalimista. Niin julkiset kuin yksityiset saunat avaavat ovensa yhteisöllisille löylyille.

Monet yleiset saunat pidentävät tänään aukioloa. Usein päivän alkajaisiksi lauletaan Maamme-hymni ja nostetaan lippu, minkä jälkeen saunat lämmitetään läpi vuorokauden. Saunaseuran tilastojen mukaan maassa on noin 3,2 miljoonaa saunaa, joten löylyihin mahtuu jokainen halukas. Puukiukaan hehku ja savusaunan tuoksu luovat juhlapäivälle erityisen tunnelman.

Ensimmäistä kertaa päivää juhlistettiin Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevalla Jätkäsaaren saunalla kesällä 1986. Toinen lauantai kesäkuussa on säilynyt kiinteänä ajankohtana.