J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päiväsunnuntai 12. toukokuuta 2041

Päivän ytimessä ovat kieli, sivistys ja oman yhteiskunnan rakentaminen. Johan Vilhelm Snellman vaikutti 1800-luvulla suomen kielen, kansan ja valtion kehitykseen, ja hänet tunnetaan kansallisena herättäjänä, journalistina ja valtiomiehenä. Hänen koulutuksensa ja varhainen uransa olivat filosofian alalla.

Päivää vietetään Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta. J. V. Snellmanin päivänä suositeltiin liputtamista jo 1920-luvulla, ja päivä oli mukana vakiintuneiden liputuspäivien luettelossa vuoden 1952 almanakassa. Nykyinen kalenterinimi on J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä, ja päivä kuuluu vakiintuneisiin liputuspäiviin.

Johan Vilhelm Snellman syntyi Tukholmassa 12. toukokuuta 1806 merikapteenin perheeseen. Lapsuuttaan hän vietti Kokkolassa, jonne perhe muutti Tukholmasta, ja äidin kuoleman jälkeen hänet lähetettiin kouluun Ouluun tätinsä luo. Snellmanista tuli ylioppilas jo 16-vuotiaana, ja hän opiskeli aikana, jolloin samoissa piireissä vaikuttivat myös Elias Lönnrot ja J. L. Runeberg.

Yliopistoura ei edennyt suoraviivaisesti, sillä Snellmanin voimakas tyyli ja poliittinen maine herättivät vastustusta. Hän lähti vuonna 1839 Keski-Eurooppaan, ja palattuaan hänen tavoitteensa kansallishengen herättämisestä oli selkiytynyt. Snellman piti tärkeänä, että suomen kielestä tulisi koulun ja virastojen kieli ja että tavallisen kansan koulutusta vahvistettaisiin.

Snellman ajoi suomen kielen aseman vahvistamista, koska hän piti sitä kansan sivistyksen kannalta ratkaisevana asiana. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin esittelemän kieliasetuksen, jonka mukaan suomen kieli tuli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa ruotsin rinnalle 20 vuoden kuluessa. Snellman vaikutti myös oman markan saamiseen vuonna 1860.