Kansainvälinen romanipäivä 8.4.

Kansainvälistä romanipäivää vietetään vuosittain 8. huhtikuuta romanien kulttuurin, historian ja oikeuksien kunniaksi. Päivä muistuttaa romanien asemasta ja näkyvyydestä yhteiskunnassa sekä heidän monimuotoisesta kulttuuristaan. Ensimmäisen kerran romanipäivää vietettiin virallisesti vuonna 1990, ja se juontaa juurensa Lontoossa pidettyyn ensimmäiseen kansainväliseen romanikongressiin vuonna 1971, jossa hyväksyttiin muun muassa romanien lippu ja kansallishymni.

Romaniväestö on asunut Suomessa yli 500 vuoden ajan, ja he ovat suomalainen kieli- ja kulttuurivähemmistö. Ensimmäiset kirjalliset maininnat romaneista Suomessa ovat 1500-luvulta. Romanien asema kansallisena, perinteisenä vähemmistönä on turvattu vuoden 2000 perustuslaissa. Romanit ovat Suomen kansalaisia ja heillä on täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. Heillä on vahva oma kulttuurinen identiteetti, mutta he tuntevat voimakkaasti olevansa suomalaisia. Romanien osallistuminen Suomen sotiin vuosina 1939–1945 on vaikuttanut voimakkaasti romanien kansalliseen identifioitumiseen.

Romanien kansallislippu on keskeinen tunnus päivän vietossa. Lipussa on sininen yläosa, joka edustaa taivasta, ja vihreä alaosa, joka symboloi maata. Keskellä oleva punainen kärrynpyörä, eli chakra, viittaa romanien alkuperään Pohjois-Intiassa ja heidän historiallisesti liikkuvaan elämäntapaansa. Sana chakra tulee sanskritin kielestä ja tarkoittaa pyörää. Sama symboli esiintyy myös Intian lipussa sinisenä Ashoka Chakrana, joka liittyy buddhalaisuuden ja hindulaisuuden perinteisiin.

Romanien kieli, romani, kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Tarkemmin sanottuna se sijoittuu indoiranilaisen haaran indoarjalaiseen alaryhmään. Tämä tarkoittaa, että romani on sukua monille Intiassa puhuttaville kielille, kuten hindille ja bengalille. Suomessa puhuttu romani, erityisesti kaalo-murre, kuuluu romanikielen luoteismurteisiin, ja se on ollut käytössä täällä noin 450 vuoden ajan. Ensimmäinen kirjallinen maininta romanien saapumisesta Suomeen on vuodelta 1559 Ahvenanmaalta. Romanikieli on kehittynyt ajan myötä, ja siihen on vaikuttanut erityisesti ruotsin kieli, kun taas suomen vaikutus on ollut vähäisempää. Nykyään romanikieli on vakavasti uhanalainen, ja sen säilyminen edellyttää aktiivisia elvytystoimia.

Vaikka kyseessä ei ole virallinen liputuspäivä, valtionhallinto ja monet kunnat suosittelevat liputtamista romanilipun lisäksi myös kansallislipulla. Esimerkiksi eduskuntatalossa ja useiden kaupunkien virastoissa nostetaan liput salkoon romanien kunniaksi. Liputus on symbolinen ele tasa-arvon ja moninaisuuden puolesta.

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi vuonna 2012 Romanien kansallispäivän mukaan almanakkaan vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2024 almanakkatoimisto muutti päivän nimen Romaniasiain neuvottelukunnan suosituksen mukaisesti nimeksi “Kansainvälinen romanipäivä”.

Kansainvälinen romanipäivä ei ole pelkkä juhla, vaan yhteiskunnallinen muistutus oikeudenmukaisuudesta, näkyvyydestä ja osallisuudesta. Sen merkitys korostuu tilanteessa, jossa romaniväestö kohtaa yhä syrjintää sekä arjessa että rakenteissa. Päivä tarjoaa tilaisuuden rakentaa siltoja, murtaa ennakkoluuloja ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä.