Aprillipäivä 1.4.

Aprillipäivä on 1. huhtikuuta vietettävä perinne, jolloin on tapana leikkimielisesti juksata ja tehdä kepposia. Päivän juuret ulottuvat mahdollisesti 1500-luvun Ranskaan, jossa vuoden vaihtumisen ajankohta siirrettiin tammikuun 1. päivään. Muutoksen myötä niitä, jotka edelleen juhlivat uuttavuotta huhtikuun alussa, alettiin pilkata "huhtikuun kaloiksi" (Poisson d'Avril) kiinnittämällä heidän selkäänsä paperisia kaloja. Tämä perinne on säilynyt Ranskassa nykypäivään asti.

Aprillipäivää on vietetty ainakin 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Tuolloin lapsia saatettiin lähettää naapuritaloihin hakemaan olemattomia esineitä, kuten "makaronin siemeniä" tai "reikäleivän tulppaa". Kun he palasivat tyhjin käsin, heille lausuttiin tuttu aprilliloru: “Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!”.

Aprillipäivän perinteisiin kuuluu myös median ja yritysten toteuttamat pilauutiset. Sanomalehdet alkoivat julkaista aprillipiloja 1960-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2012 eräs sanomalehti ilmoitti Suomen kieltävän perunoiden kotikasvatuksen.

Aprillipäivän vietto on levinnyt laajasti eri kulttuureihin. Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa päivän perinteisiin kuuluu paperisten kalojen kiinnittäminen toisten selkään, kun taas englanninkielisissä maissa huijattua kutsutaan "April fooliksi". Espanjankielisissä maissa vastaavaa pilailupäivää vietetään 28. joulukuuta, joka tunnetaan Viattomien lasten päivänä.

Aprillipäivän perinne muistuttaa kevään tuloon liittyvistä juhlista, kuten roomalaisten Hilaria-juhlasta ja hindujen Holi-festivaalista, joissa on perinteisesti hulluteltu ja rikottu sosiaalisia normeja. Tämä viittaa siihen, että aprillipäivän kaltaisilla kepposperinteillä on syvemmät juuret kevään juhlinnassa ja yhteisöllisessä ilonpidossa.

Vaikka aprillipäivä ei ole virallinen juhlapäivä, se on vakiintunut osaksi kulttuuria. Päivän aikana tehtävät pilat ja kepposet tuovat iloa ja muistuttavat huumorin merkityksestä arjessa.