Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.maanantai 1. toukokuuta 2141
Vappupäivä on virallinen liputuspäivä ja monivivahteinen juhla kevään, työn ja opiskelijoiden kunniaksi. Vaikka riehakas karnevaalitunnelma ja opiskelijaperinteet huipentuvat vappuaattona, itse vappupäivällä on vahva historiallinen ja yhteiskunnallinen merkitys.
Päivä on historiallisesti työväen juhlapäivä, joka näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, erilaisina mielenosoituksina ja poliittisina tapahtumina. Vappumarssit ja poliittiset puheet ovat olleet vappupäivän keskeinen osa erityisesti työväenliikkeen piirissä. Vappumarssit kokoavat yhteen ihmisiä, jotka haluavat juhlistaa työväen saavutuksia ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia.
Vappupäivänä ylioppilaslakit pysyvät päässä ja juhla jatkuu vielä edellisen illan juhlinnan jälkeenkin. Ylioppilaat ja opiskelijat kokoontuvat usein eri paikkakunnilla jatkamaan juhlintaa ja monilla paikkakunnilla järjestetään erilaisia tapahtumia ja konsertteja.
Vappupäivä on monille suomalaisille mahdollisuus viettää aikaa ulkona keväisessä säässä. Erityisen suosittuja ovat puistopiknikit. Perinteisiä eväitä ovat muun muassa perunasalaatti, nakit, leivät, sekä tietenkin munkit ja sima.
Helsingin yliopiston almanakassa päivä on muuttanut nimeä useaan otteeseen:
| 1871-1907 | Wappu |
| 1908-1979 | Vappu |
| 1980-1981 | Vapunpäivä, työn päivä |
| 1982-1988 | Vapunpäivä, suomalaisen työn päivä |
| 1989- | Vappu, suomalaisen työn päivä |
Vappu, suomalaisen työn päivä on arkipyhä, ja vuonna 2141 sitä vietetään 1.5. Tämä päivä on yleinen vapaapäivä. Päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1871 lähtien, ja vuonna 2141 sitä vietetään 271. kerran. Tämä on virallinen liputuspäivä ja vuonna 2141 päivää liputetaan 163. kerran. Suomessa päivä tunnetaan myös nimellä Vappupäivä.
Katso liittyvät päivät
Lähteet:
Menneet ja tulevat vuodet
Vuonna 2141 päivää vietetään 271. kerran.
Liputettu vuodesta 1979 lähtien.
Vuonna 2141 päivää liputetaan 163. kerran.