keskiviikko 1. toukokuuta 2080

Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.

Vappupäivä on virallinen liputuspäivä ja monivivahteinen juhla kevään, työn ja opiskelijoiden kunniaksi. Vaikka riehakas karnevaalitunnelma ja opiskelijaperinteet huipentuvat vappuaattona, itse vappupäivällä on vahva historiallinen ja yhteiskunnallinen merkitys.

Päivä on historiallisesti työväen juhlapäivä, joka näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, erilaisina mielenosoituksina ja poliittisina tapahtumina. Vappumarssit ja poliittiset puheet ovat olleet vappupäivän keskeinen osa erityisesti työväenliikkeen piirissä. Vappumarssit kokoavat yhteen ihmisiä, jotka haluavat juhlistaa työväen saavutuksia ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia.

Vappupäivänä ylioppilaslakit pysyvät päässä ja juhla jatkuu vielä edellisen illan juhlinnan jälkeenkin. Ylioppilaat ja opiskelijat kokoontuvat usein eri paikkakunnilla jatkamaan juhlintaa ja monilla paikkakunnilla järjestetään erilaisia tapahtumia ja konsertteja.

Vappupäivä on monille suomalaisille mahdollisuus viettää aikaa ulkona keväisessä säässä. Erityisen suosittuja ovat puistopiknikit. Perinteisiä eväitä ovat muun muassa perunasalaatti, nakit, leivät, sekä tietenkin munkit ja sima.

Helsingin yliopiston almanakassa päivä on muuttanut nimeä useaan otteeseen:

1871-1907	Wappu
1908-1979	Vappu
1980-1981	Vapunpäivä, työn päivä
1982-1988	Vapunpäivä, suomalaisen työn päivä
1989-	Vappu, suomalaisen työn päivä

Lyhyt kuvaus:

Vappu, suomalaisen työn päivä on arkipyhä ja vuonna 2080 sitä vietetään 1.5. Tämä päivä on yleinen palkallinen vapaapäivä. Päivää on vietetty vuodesta 1871 lähtien, vuonna 2080 päivä täyttää 209 vuotta. Tämä on virallinen liputuspäivä ja vuonna 2080 päivää liputetaan 102:n kerran. Päivä tunnetaan myös nimellä Vappupäivä.