Kansallispuvun syntymäpäivämaanantai 5. elokuuta 2075

Kansallispuvun syntymäpäivä juontaa juurensa vuoteen 1885, jolloin keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Lappeenrannassa. Keisarinnalle lahjoitetun, suomalaisilla käsitöillä koristellun soutuveneen toi juhlapaikalle kansallispukuihin pukeutunut seurue. Rannalla hallitsijaparia oli vastassa lisäksi yli sata kansallispukuista ihmistä. Tilaisuutta pidetään kansallispukujen ensimmäisenä suurena julkisena esiintymisenä ja kansallispukuharrastuksen merkittävänä lähtökohtana.

Kansallispuvut eivät ole yhden tietyn aikakauden arkivaatteita, vaan asiantuntijoiden kokoamia uusintoja talonpoikaisväestön 1700- ja 1800-luvuilla käyttämistä juhlapuvuista. Mallit perustuvat museoissa säilyneisiin vaatekappaleisiin ja muihin historiallisiin lähteisiin. Kansallispukuun kuuluu tavallisesti useita tarkasti määriteltyjä osia, kuten paita, hame tai housut, liivi, esiliina, päähine, kengät ja korut. Erilaisia suomalaisia kansallispukumalleja on koottu yli 400, ja vajaa puolet niistä edustaa ruotsinkielisten alueiden pukuperinnettä.

Päivän näkyvimmäksi viettotavaksi ovat muodostuneet kansallispukujen tuuletustapahtumat. Kansallispukuvalmistaja Soja Murron ideasta järjestetty ensimmäinen tuuletuspiknik pidettiin Imatralla 5. elokuuta 2010, minkä jälkeen tapahtumia on alettu järjestää eri puolilla maata. Mukaan voi tulla kokonaisessa kansallispuvussa tai käyttää vain jotakin puvun osaa muun vaatetuksen kanssa.