Pertun päivälauantai 24. elokuuta 2069

Pertun päivän taustalla on apostoli Bartolomeuksen vanha kirkollinen muistopäivä, ja Perttu on Bartolomeus-nimen suomalainen muoto. Bartolomeuksen päivä oli pitkään pyhäpäivä, mutta vuoden 1772 pyhäpäiväuudistuksessa se muutettiin arkipäiväksi. Kansan suussa päivä tunnettiin muun muassa Pertun, Perttylin ja Pärttylin päivänä. Suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin Perttu tuli vuonna 1929.

Kansanperinteessä Pertun päivä oli tärkeä vuodenaikojen rajakohta ja sitä pidettiin usein ensimmäisenä syyspäivänä. Vanhan sanonnan mukaan Perttu kääntää kesän syksyksi. Päivään mennessä monien kesätöiden piti olla tehtynä: ruis oli kylvettävä, pellava pyrittiin korjaamaan ja vihtojen teko lopetettiin. Pertun jälkeen voitiin puolestaan alkaa nostaa perunoita ja nauriita. Päivän sijoittuminen sadonkorjuun aikaan näkyy myös sanonnassa, jonka mukaan Perttuna pantiin ”sirpit naulaan”.

Pertun päivään liittyi myös sääennustuksia. Päivän sään uskottiin ennakoivan tulevan syksyn säätä, ja elokuun lopulle odotettua lämmintä jaksoa kutsuttiin Pärttylin pikkukesäksi. Sanonta ”Kyllä Perttu poudan tuo” kuvaa tähän ajankohtaan liittynyttä toivetta lämpimistä loppukesän päivistä. Pertun päivä on siten sekä vanha kirkollista alkuperää oleva merkkipäivä että vahvasti suomalaiseen vuodenkiertoon ja kansanperinteeseen liittyvä päivä.