Mätäkuulauantai 23. heinäkuuta 2067

Mätäkuu on pohjoismaiseen kansanperinteeseen kuuluva ajanjakso, joka kestää 23. heinäkuuta – 23. elokuuta. Mätäkuun ajankohta oli merkittynä satojen vuosien ajan suomalaisiin kalentereihin, mutta Helsingin yliopisto poisti merkinnän almanakastaan vuonna 1996. Vaikka mätäkuu ei enää näy virallisessa almanakassa, nimitys elää edelleen vahvana kansanperinteessä ja yleiskielessä. Nimi on käännöslaina ruotsin sanasta rötmånad, jossa röta viittaa mätänemiseen. Nimen on selitetty liittyvän siihen, että ruoka pilaantui lämpimimpään vuodenaikaan helposti.

Mätäkuuta vastaavaa loppukesän kuumaa ajanjaksoa on muualla Euroopassa kutsuttu koiranpäiviksi. Nimitys on peräisin antiikin Välimereltä, jossa vuoden kuumin aika yhdistettiin Siriukseen eli Koirantähteen. Pohjoismaissa tähtitieteellinen yhteys ei ollut yhtä luonteva, ja ajanjakso sai käytännön kokemuksiin perustuvan nimen mätäkuu: lämpimässä ja kosteassa säässä ruoka pilaantui tavallista nopeammin. Yleinen kertomus siitä, että mätäkuu olisi syntynyt koiranpäivää tarkoittaneen sanan virheellisestä käännöksestä, on kuitenkin kiistanalainen, eikä käännösvirhettä pidetä varmana selityksenä.

Mätäkuu oli aiemmin myös varsinainen kuukaudennimi. Mikael Agricolan vuonna 1544 ilmestyneen Rucouskirian kalenterissa nykyistä elokuuta kutsuttiin mätäkuuksi tai kylvökuuksi. Nimi vaihtui elokuuksi 1600-luvulla, mutta mätäkuu säilyi kielessä loppukesän epävirallisena nimityksenä.

Kansanperinteessä mätäkuun uskottiin lisäävän haavojen tulehtumista, ja uskomukselle on löytynyt jonkin verran tutkimuksellista tukea. Töölön sairaalan vuosien 2002–2005 aineistossa tarkasteltiin 49 517 leikkausta, joista 3 979 tehtiin mätäkuun aikana. Tutkimuksen päätelmän mukaan syvän leikkaushaavainfektion tai elininfektion riski oli mätäkuun aikana tehdyissä leikkauksissa kaksinkertainen muuhun vuoteen verrattuna. Tutkimus oli kuitenkin yhden sairaalan takautuva rekisteritutkimus, joten siitä ei voida päätellä, että kaikki haavat tulehtuisivat mätäkuussa tavallista herkemmin. Lämmin ja kostea sää, hikoilu, vähäinen vaatetus sekä kesäaskareissa syntyvät naarmut voivat silti luoda bakteereille ja ihoinfektioille tavallista suotuisammat olosuhteet.