Maailman hepatiittipäiväsunnuntai 28. heinäkuuta 2058

Virushepatiittien torjuntaan on jo tehokkaita rokotteita, tarkkoja testejä ja toimivia hoitoja, mutta krooninen B- ja C-hepatiitti aiheuttivat silti arviolta 1,3 miljoonaa kuolemaa vuonna 2024. Maailman hepatiittipäivä nostaa esiin erityisesti tartuntojen ehkäisyn, varhaisen testauksen ja hoitoon pääsyn, sillä moni voi kantaa virusta tietämättään.

WHO:n jäsenmaat päättivät päivän perustamisesta vuonna 2010, ja ensimmäistä virallista Maailman hepatiittipäivää vietettiin 28. heinäkuuta 2011. Päivämäärä valittiin Nobel-palkitun Baruch Blumbergin syntymäpäivän mukaan: hän löysi B-hepatiittiviruksen sekä kehitti viruksen tunnistamiseen käytetyn testin ja rokotteen.

Varsinaisia hepatiittiviruksia tunnetaan viisi: A, B, C, D ja E. A- ja E-hepatiitit tarttuvat tavallisesti suun kautta, kun taas B-, C- ja D-hepatiitit leviävät veren tai muiden tartuttavien kehon nesteiden välityksellä. A- ja B-hepatiittia voidaan ehkäistä rokotteella, ja krooninen C-hepatiitti voidaan lähes aina parantaa tablettilääkityksellä.

Kotimaassa C-hepatiitin torjuntaa tehostetaan kansallisella eliminaatio-ohjelmalla, jonka tavoitteena on vähentää uusia tartuntoja, sairastavuutta, kuolleisuutta ja taudista aiheutuvia kustannuksia. Vuonna 2025 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1 009 C-hepatiittitapausta, ja ohjelmassa pyritään tavoittamaan testaukseen ja hoitoon erityisesti pistämällä huumeita käyttäviä henkilöitä.