Maailman käärmepäivämaanantai 16. heinäkuuta 2040

Maailmassa tunnetaan yli 3 000 käärmelajia, jotka ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin ympäristöihin aavikoilta sademetsiin ja valtameriin. Käärmeillä ei ole liikkuvia silmäluomia, vaan niiden silmiä suojaa läpinäkyvä suomu. Ne eivät myöskään kuule samalla tavalla kuin ihminen, mutta aistivat maan ja ilman värähtelyjä leukaluuhunsa yhteydessä olevan sisäkorvan avulla. Haarautunut kieli kerää ympäristöstä kemiallisia hiukkasia, joita käärme tulkitsee suussa sijaitsevalla Jacobsonin elimellä.

Käärmeet ovat tärkeä osa ravintoverkkoja sekä saalistajina että muiden eläinten ravintona. Monet lajit säätelevät hiirten, rottien ja muiden pienten eläinten määriä, mikä voi hyödyttää myös viljelyksiä ja asutusta. Käärmeitä uhkaavat kuitenkin elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen, liikenne, ilmastonmuutos, luonnonvaraisten eläinten kauppa sekä ihmisten pelosta johtuva vaino. Käärmeitä saatetaan tappaa myös silloin, kun ne ovat ihmiselle täysin vaarattomia.

Vaikka suurin osa käärmelajeista ei ole ihmiselle vaarallisia, myrkkykäärmeiden puremat ovat vakava terveysongelma erityisesti trooppisten ja subtrooppisten alueiden maaseudulla. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi käärmeiden purevan vuosittain noin 5,4 miljoonaa ihmistä. Myrkytysoireita saa arviolta 1,8–2,7 miljoonaa ihmistä, ja puremiin kuolee vuosittain noin 81 000–138 000 ihmistä. Tehokkaita vastamyrkkyjä on olemassa, mutta niitä ei ole kaikkialla riittävästi tai nopeasti saatavilla.

Suomessa esiintyy luonnonvaraisena kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme. Näistä ainoastaan kyy on myrkyllinen. Harvinainen ja vaarantuneeksi luokiteltu kangaskäärme elää Suomessa vain Ahvenanmaalla, kun taas kyy ja rantakäärme ovat levinneet laajemmalle. Käärmettä muistuttava vaskitsa ei ole käärme, vaan raajaton lisko.

Kaikki Suomen luonnonvaraiset matelijat ovat rauhoitettuja. Myös kyy rauhoitettiin vuonna 2023 uuden luonnonsuojelulain myötä, joten käärmeitä ei saa tarpeettomasti pyydystää, vahingoittaa tai tappaa.