Kansainvälinen Tšernobylin muistopäivä 26.4.maanantai 26. huhtikuuta 2027

Ydinvoimalaonnettomuuden jäljet eivät ole vain historiaa, vaan ne näkyvät yhä säteilyturvallisuuden, terveysseurannan ja kriisivalmiuden kysymyksinä. YK:n yleiskokous päätti 8. joulukuuta 2016 nimetä 26. huhtikuuta vuosittain vietettäväksi Tšernobylin onnettomuuden kansainväliseksi muistopäiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta onnettomuuden pitkäaikaisista seurauksista.

Tšernobylin ydinvoimalan nelosreaktori tuhoutui 26. huhtikuuta 1986 silloisen Neuvostoliiton alueella turvallisuustestin yhteydessä, kun reaktorin hallinta menetettiin. Kansainvälisen atomienergiajärjestön mukaan seurauksena oli räjähdys ja tulipalo, jotka rikkoivat reaktorirakennuksen ja vapauttivat ilmakehään suuria määriä radioaktiivisia aineita.https://www.iaea.org/topics/chornobyl

Suomessa onnettomuuden pitkäaikaiset vaikutukset ovat liittyneet etenkin radioaktiiviseen cesiumiin, jota kulkeutui maahan ilmavirtausten mukana. Säteilyturvakeskuksen, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa Tšernobylin laskeuman ei ole havaittu lisänneen syöpien määrää, ja STUKin tiedotteen mukaan ruuasta saatu keskimääräinen säteilyannos pieneni selvästi vuoden 1987 tasosta vuoteen 1996 mennessä.https://www.sttinfo.fi/tiedote/69879697/stukin-nettisivut-kertovat-tsernobylin-onnettomuuden-vaikutuksista-suomessa-ja-muualla https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509

Muistopäivä muistuttaa, että ydinonnettomuuksien seuraukset eivät pääty akuuttiin kriisiin. Terveyskirjaston mukaan maitoon liittyvä radioaktiivisuus jäi Suomessa vähäisemmäksi kuin pahimmilla onnettomuusalueilla, mutta cesiumia saatiin muun muassa kalan, sienten ja muiden luonnonelintarvikkeiden mukana. Siksi elintarvikkeiden valvonnalla oli tärkeä rooli onnettomuuden jälkeisinä vuosina.https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509