Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä, jota vietetään vuosittain 6. heinäkuuta, on suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden merkittävä juhlapäivä ja vakiintunut liputuspäivä. Tämä päivä on omistettu runoilija Eino Leinolle (1878–1926), joka on yksi Suomen tunnetuimmista runoilijoista.

Eino Leino syntyi Paltamossa, Kainuun seudulla, suurperheen kuopuksena. Hän kasvoi ympäristössä, jossa kirjallisuudella ja kulttuurilla oli keskeinen asema, mikä näkyi hänen varhaisessa kiinnostuksessaan kirjoittamiseen. Leinon runoilijanura alkoi jo nuorena, ja hänen ensimmäinen runonsa julkaistiin, kun hän oli vain 12-vuotias. Tästä alkaen Leino omistautui kirjallisuudelle ja hänestä tuli erittäin tuottelias runoilija, lehtimies ja kriitikko. Hänen tuotantonsa kattaa runokokoelmia, näytelmiä, lehtiartikkeleita ja käännöksiä, ja hänen teoksensa ovat vaikuttaneet syvästi suomalaiseen kulttuuriin.

Leinon tunnetuimpiin teoksiin kuuluu muun muassa Nocturne runo. Tämä runo, joka syntyi Kangasniemellä kesällä 1903, on yksi suomalaisen runouden klassikoista ja se on sävelletty myös lauluksi. Leinon tuotannossa korostuvat usein luonto, tunteet ja suomalainen kansanrunous, ja hän oli vahvasti vaikuttunut muun muassa Kalevalasta, joka näkyy hänen Helkavirsiä-teoksissaan.

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä sai alkunsa näyttelijä Veikko Sinisalon aloitteesta vuonna 1991, jolloin kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa julisti Leinon syntymäpäivän virallisesti runon ja suven päiväksi Kajaanin Sana ja sävel -tapahtumassa. Päivä merkittiin kuitenkin kalenteriin vasta vuonna 1998, kun kokkolalainen kirjallisuuden ystävä Elvi Löhönen teki siitä aloitteen. Löhönen oli tunnettu aktiivisuudestaan kirjallisuuden edistämisessä, ja hän oli myös perustamassa Kustannusosuuskunta Länsirannikkoa.

Eino Leinon päivä on mainio esimerkki siitä, kuinka yksittäisten henkilöiden aloitteellisuus ja intohimo voivat johtaa kansallisesti merkittävän juhlapäivän syntyyn.