Vappuaatto 30.4.

Vappuaatto on yksi vuoden suurimmista juhlapäivistä ja se on erityisesti nuorten ja opiskelijoiden juhla. Vappuaatto on siirtynyt vapun varsinaiseksi juhlapäiväksi erityisesti Pohjoismaissa, missä juhliminen keskittyy enemmän aatolle kuin itse Vappupäivälle.

Vappuaaton merkittävimpiä perinteitä on ylioppilaiden lakitus, joka järjestetään monissa kaupungeissa. Helsingissä keskeinen tapahtuma on Havis Amanda -patsaan lakitus eli tuttavallisemmin Manta, jossa patsas saa päähänsä ylioppilaslakin. Vastaava patsaan lakitus järjestetään myös Turussa, jossa lakitetaan Liljan patsas Aurajoen rannalla. Tampereella teekkarit juhlivat jo viikkoja ennen vappua, mikä huipentuu teekkarikasteeseen Tammerkoskessa vapunpäivänä. Opiskelijahaalareita nähdään erityisen paljon, sillä opiskelijat viettävät juhlaa näkyvästi kaupungilla.

Vappuun liittyy monia perinteitä, kuten:

• Ylioppilaiden valkoisten lakkien käyttö
• Siman, tippaleivän ja munkkien nauttiminen
• Ilmapalloilla ja serpentiinillä koristelu
• Vappukulkueet ja työväen mielenosoitukset
• Piknikit puistoissa

Vappuaatto on opiskelijoiden ja nuorison juhla, jolloin juhlitaan iloisesti piknikeillä, toritapahtumissa ja kaduilla — usein myöhään yöhön. Vappukulkueet ja työväen mielenosoitukset kohdistuvat seuraavalle päivälle, eli Vappupäivälle.