Helatorstai 5.5.

Helatorstai on kristillinen juhlapäivä, joka juhlistaa Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumista 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tämä päivä on yksi merkittävimmistä kristillisistä juhlapäivistä, sillä Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen useaan otteeseen, ennen kuin hän lopulta nousi taivaaseen heidän silmiensä edessä. Helatorstai on liikkumaton juhla, joka osuu aina torstaille, mutta sen tarkka ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan. Tämä on päivä, jolloin monet nauttivat vapaapäivästä, vaikka sen uskonnollinen merkitys saattaa jäädä monelle etäiseksi.

Helatorstain nimi juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta "hel" tai "helg", joka tarkoittaa pyhää. Suomen kielessä sana "hela" ei suoraan paljasta päivän uskonnollista merkitystä, toisin kuin esimerkiksi ruotsin kielessä, jossa päivää kutsutaan nimellä "Kristi himmelsfärdsdag", eli "Kristuksen taivaaseenastumisen päivä".

Helatorstai siirrettiin vuosina 1973–1991 lauantaille osaksi työelämän rytmin tehostamista, ja tänä aikana päivää kutsuttiinkin virallisesti "Kristuksen taivaaseenastumisen päiväksi". Vuonna 1992 juhlapäivä palautettiin perinteiselle paikalleen torstaille, ja nimi muuttui takaisin helatorstaiksi.

Helatorstailla on myös pakanallisia juuria. Suomessa se oli alun perin kevään juhla, joka ajoittui kylvökauden alkuun. Tänä aikana vietettiin hela-juhlia, joiden aikana poltettiin kokkoja eli helavalkeita karjatautien torjumiseksi ja hyvän sadon varmistamiseksi. Lisäksi karja ajettiin laitumelle tulien läpi, mikä oli symbolinen rituaali, jolla pyrittiin suojelemaan eläimiä taudeilta. Helavalkeita sytytettiin erityisesti Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla, ja niiden ympärille kokoontui väkeä juhlimaan, tanssimaan ja laulamaan kevään ilosta pitkän talven jälkeen.

Erityisen tunnettu helatorstain juhla on Sääksmäen Ritvalassa, jossa nuoret neidot ovat perinteisesti kokoontuneet kulkueeksi ja laulaneet vanhoja kalevalamittaisia helkavirsiä. Tämä perinne on yhdistelmä pakanallisia kevään juhlia ja katolisen kirkon rukouskulkueita, joissa muistetaan opetuslasten vaellusta Vapahtajan taivaaseenastumisen kunniaksi. Ritvalan perinteessä helatorstain menot jatkuvat usein juhannukseen asti, ja niillä on ollut merkittävä rooli paikallisten uskomusten ja maanviljelyn menestymisen kannalta.