Ranskan kansallispäiväkeskiviikko 14. heinäkuuta 1999

Heinäkuun 14. päivästä tehtiin maan virallinen kansallispäivä vuonna 1880. Päivä liittyy sekä Bastiljin valtaukseen 14. heinäkuuta 1789 että vuotta myöhemmin järjestettyyn liittojuhlaan, joka korosti kansallista yhtenäisyyttä.

Bastilji oli Pariisissa sijainnut linnoitus ja vankila, jota pidettiin kuninkaan itsevaltaisen vallan symbolina. Vallankumoukselliset valtasivat rakennuksen 14. heinäkuuta 1789 saadakseen ruutia ja ammuksia. Vaikka Bastiljissa oli tapahtumahetkellä vain seitsemän vankia, valtauksesta tuli yksi Ranskan vallankumouksen tunnetuimmista tapahtumista sekä vapauden ja sorron vastustamisen vertauskuva.

Kansallispäivän tunnetuin tapahtuma on Pariisissa järjestettävä sotilasparaati. Paraati kulkee perinteisesti Champs-Élysées’llä, ja siihen osallistuu Ranskan asevoimien eri osastoja. Päivään kuuluu eri puolilla maata myös konsertteja, tanssiaisia, yhteisiä juhlia ja ilotulituksia. Monilla paikkakunnilla juhlat alkavat jo 13. heinäkuuta.

Suomella on ollut ajoittain näkyvä rooli Pariisin kansallispäivän paraatissa. Paraatiin on osallistunut sekä suomalaisia rauhanturvaajia että Puolustusvoimien lippujoukkueita, jotka ovat marssineet yhdessä ranskalaisten joukkojen kanssa. Osallistuminen kuvastaa Suomen ja Ranskan välistä puolustusyhteistyötä sekä maiden asevoimien pitkäaikaisia yhteyksiä.

Englanniksi päivä tunnetaan yleisesti nimellä Bastille Day. Ranskassa tätä nimitystä ei kuitenkaan tavallisesti käytetä, vaan päivästä puhutaan nimillä le 14 Juillet tai la Fête nationale.