J.L. Runebergin päiväperjantai 5. helmikuuta 1965

5. helmikuuta vietetään J.L. Runebergin päivää, joka kunnioittaa kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin muistoa ja perintöä. Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarsaaressa, ja hän nousi merkittäväksi hahmoksi Suomen kirjallisessa ja kulttuurisessa elämässä 1800-luvulla.

Hänen teoksensa Vänrikki Stoolin tarinat ja sanoittamansa Maamme-laulu, ovat syvälle juurtuneet suomalaiseen identiteettiin. Runebergin päivä oli jo hänen elinaikanaan merkittävä juhlapäivä. Esimerkiksi Porvoon teinit kävivät laulamassa Runebergin ikkunan alla hänen syntymäpäivänään.

Ilmaus "puhuu kuin Runeberg" on suomalainen sanonta, joka viittaa henkilöön, joka puhuu erityisen kauniisti, korostetun kaunopuheisesti ja vuolaasti. Tämä sanonta viittaa tietysti Johan Ludvig Runebergiin, Suomen kansallisrunoilijaan, jonka kirjoitukset olivat tunnettuja hienostuneesta ja vaikuttavasta kielestään. Vaikka sanonta viitaa puheeseen, nykyihminen ei ole kuullut, millaisella äänellä Runeberg puhui. Itse asiassa Runeberg ei kuulemma ollut erityinen puhuja, ja hänen sanotaan jopa kärsineen puheviasta.

Runebergin päivää vietetään edelleen laajasti Suomessa, ja siihen liittyy monia perinteitä. Yksi tunnetuimmista on Runebergintorttu. On yleinen käsitys, että Runebergintortun on kehittänyt Johan Ludvig Runebergin vaimo Fredrika Runeberg. Ei ole kuitenkaan täysin varmaa, onko asia näin, sillä joidenkin lähteiden mukaan leivoksen on kehittänyt aikaisemmin kondiittori, jolta leivokset ostettiin heidän kotiinsa.

Suomalaisessa almanakassa Runebergin muistaminen alkoi vuonna 1929, jolloin 5. helmikuuta merkittiin Juhana Ludvigin nimipäiväksi. Vuodesta 1950 lähtien päivää on vietetty nimellä "J.L. Runebergin päivä". Lipun kuva lisättiin almanakkaan ensimmäistä kertaa vuonna 1976, ja yliopiston almanakan liputuspäivälistaan tämä päivä otettiin mukaan jo vuonna 1952.