Tipaton tammikuukeskiviikko 1. tammikuuta 1947

Tipaton tammikuu on suomalainen perinne, jossa ihmiset päättävät olla juomatta alkoholia koko tammikuun ajan.

Tipatonta on vietetty vuodesta 1942 lähtien. Jatkosodan aikana heräsi huoli alkoholin käytön kasvusta, ja raittiita jaksoja alettiin korostaa. 1970-luvulla perinne vahvistui uudelleen, kun paperitehtaat järjestivät työntekijöilleen raittiuskampanjoita. Tuolloin raitis kuukausi oli usein helmikuu, vuoden lyhyin kuukausi, ja kuukauden selvin päin pysyneitä palkittiin esimerkiksi kunniataululla tai liinalla.

Alkoholin kulutus vähenee tammikuussa selvästi vuoden muihin ajankohtiin verrattuna. Ilmiö näkyy ravintoloissa, baareissa, kaupoissa ja Alkossa. Ylen jutussa haastateltujen mukaan monilla alkoholin käytön vähentämiseen vaikuttavat taloudelliset syyt, koska loppuvuoden juhlien jälkeen rahatilanne on tiukempi. Ravintola-alalla tammikuu kuvataan vuoden hiljaisimmaksi ajaksi, jolloin asiakkaita on vähemmän kuin muulloin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla kerrotaan, että alkoholin välttäminen tammikuun ajan voi parantaa unenlaatua, alentaa verenpainetta ja tarjota tilaisuuden pohtia omaa alkoholin käyttöä. Tipaton tammikuu on monille myös tilaisuus huomata, kuinka paljon alkoholin käytöllä on vaikutusta esimerkiksi painoon ja yleiseen vireyteen.

Tipaton tammikuu on saanut rinnalleen myös kansainvälisiä vastaavia ilmiöitä, kuten englanninkielinen “Dry January”, mutta suomalaisessa kontekstissa se on muodostunut omaksi perinteekseen.