Lankalauantai 26.3.

Hiljainen lauantai eli lankalauantai on päivä, johon liittyy monenlaisia uskomuksia ja rituaaleja. Ajanjakso pitkäperjantain illasta varhaiseen sunnuntaiaamuun on ollut aikaa, jolloin Jeesuksen uskottiin olleen haudassa, ja tänä aikana pahojen voimien, kuten noitien ja trullien, uskottiin olevan liikkeellä. Tämä teki lankalauantaista erityisen pelätyn ja merkityksellisen päivän, johon liittyi monenlaisia taikatoimia ja enteiden kuuntelua.

Lankalauantai on ollut perinteisesti päivä, jolloin pahat voimat ovat liikkuneet vapaasti. Pääsiäisnoidat, trullit tai rullit (ruotsiksi troll), olivat erityisen aktiivisia Länsi-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Noidat pyrkivät viemään karjaonnen, usein varastamalla karvoja tai nahanpaloja eläimistä. Heidän kulkunsa karjasuojaan pyrittiin estämään erilaisilla suojakeinoilla, kuten ristinmerkeillä, teräaseilla ja virsikirjoilla.

Noitien torjumiseksi sytytettiin myös pääsiäiskokkoja, joiden uskottiin pitävän pahat henget loitolla. Kokkojen polttaminen oli erityisen yleistä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kokkojen savu ja niiden ympärille kerääntyminen ei vain suojellut karjaonnea, vaan sillä oli myös merkitys tulevan satovuoden turvaamisessa.

Lankalauantain nimitys ei kuitenkaan liity varsinaisesti lankoihin, vaikka myöhempi perinne on yhdistänyt päivän langan värjäämiseen ja käsitöihin. Nimen alkuperä on todennäköisesti mukaelma ruotsin pitkäperjantain nimityksestä långfredag, jossa lanka-alkuosa on siirtynyt lankalauantaille ilman alkuperäistä merkitystä.

Vaikka lankalauantain uskomuksellinen puoli on vähitellen väistynyt, elää perinne edelleen kokkojen polttamisessa, nuorten seurustelussa ja kilpailussa komeimmasta tulesta.