Vainojen uhrien muistopäivä 27.1.

Vainojen uhrien muistopäivä on ollut osa suomalaista kalenteria vuodesta 2003 lähtien, ja sen alkuperäisenä tarkoituksena oli muistaa erityisesti holokaustin uhreja sekä muita historian vainoja. Päivän perustaminen kuvastaa holokaustin eurooppalaisen muistokulttuurin saapumista Suomeen, vaikka sanavalinta "vainojen uhrien muistopäivä" tehtiin osittain siksi, että suomen kielessä ei ollut sopivaa termiä, joka olisi kattanut kaikki holokaustin uhrit. Tämä nimivalinta heijasteli myös suomalaista historiakulttuuria, jossa holokaustin muistaminen ei alun perin ollut keskeisessä asemassa .

Keskustelua nimen merkityksestä käytiin myöhemmin, erityisesti vuonna 2014, jolloin valtioneuvosto päätti pitää nimen laajana, jotta se voisi kattaa myös muita vainoja ja historian epäoikeudenmukaisuuksia. Tässä keskustelussa ilmeni näkemyseroja: osa piti nimeä liian epämääräisenä ja holokaustin merkitystä vähättelevänä, kun taas toiset arvostivat sen laajempaa kattavuutta .

Holokaustin muistaminen Suomessa on kuitenkin saanut vahvempaa jalansijaa kansainvälisen vaikutuksen myötä. Vuonna 2024 Suomi päätti virallisesti muuttaa päivän nimen holokaustin uhrien muistopäiväksi noudattaen kansainvälistä käytäntöä, joka korostaa erityisesti holokaustin muistamista. Tämä muutos heijastaa sekä YK:n että Euroopan parlamentin suosituksia, ja nimenmuutos tulee voimaan 27. tammikuuta 2024 lähtien .

Vaikka nimenmuutos korostaa holokaustin merkitystä, keskustelu sen yhteydestä suomalaiseen historiakulttuuriin jatkuu. Holokaustin muistopäivää ei aina koeta täysin osaksi "suomalaista" historiakulttuuria, vaan sen viettäminen nähdään osana kansainvälistä yhteisöä ja laajempaa eurooppalaista muistokulttuuria. Suomessa keskustelu päivän merkityksestä on ollut varsin rajallista, ja usein muistopäivää on käsitelty kansainvälisenä "Auschwitzin päivänä" .

Päivän merkitys ja sen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, erityisesti nykypäivän yhteiskunnallisten ja poliittisten haasteiden keskellä. Muistopäivällä on potentiaalia toimia tärkeänä muistutuksena historiasta ja ihmisoikeuksien puolustamisen merkityksestä, mutta sen tulevaisuus ja asema osana suomalaista kulttuuria jää nähtäväksi.