Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Saamelaisten kansallispäivä on vuosittain 6. helmikuuta vietettävä juhlapäivä, joka on omistettu Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle, saamelaisille. Päivä juontaa juurensa 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa pidettyyn ensimmäiseen pohjoismaiseen saamelaiskokoukseen, jossa saamelaiset aloittivat valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön. Tämä kokous oli merkittävä askel saamelaisten poliittisen tietoisuuden heräämisessä, ja sen keskeisenä huolena oli perinteisten elinkeinojen ja elinmahdollisuuksien säilyttäminen.

Saamelaisten kansallispäivä vahvistettiin viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1992, ja se lisättiin Suomen almanakkaan vuonna 2004. Päivää pidetään yhtenä saamelaisten virallisista liputuspäivistä, ja sen viettoa suositellaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Saamelaisilla on myös oma lippu, joka hyväksyttiin vuonna 1986. Lipun värit – punainen, vihreä, sininen ja keltainen – toistavat saamelaisten kansallispuvun värejä, ja sen ympyrä symboloi aurinkoa ja kuuta. Lisäksi saamelaisten kansallislaulu, Sámi soga lávlla, hyväksyttiin samana vuonna.

Nykyään Saamenmaa, eli Sápmi, ulottuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosiin. Suomessa saamelaisia on noin 10 000, joista suurin osa asuu saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiset ovat ylpeitä omasta kielestään, kulttuuristaan ja elinkeinostaan, ja heidän identiteettiään tuetaan erilaisilla virallisilla käytännöillä, kuten saamen kielen opetuksella ja saamenkielisillä julkisilla palveluilla.

Saamelaisten kansallispäivä on merkittävä päivä saamelaisille ja kaikille, jotka haluavat kunnioittaa ja tukea Pohjoismaiden alkuperäiskansan kulttuuria ja oikeuksia.